Mitä ovat julkiset hankinnat ja miksi niitä tehdään?

Julkiset hankinnat tarkoittavat tavaroiden, palveluiden ja rakennusurakoiden ostamista, vuokraamista tai urakalla teettämistä, joita valtio, kunnat, hyvinvointialueet  ja muut julkisyhteisöt tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta

Näitä hankintoja säätelee hankintalaki, jonka tavoitteena on varmistaa hankintojen läpinäkyvyys, tasapuolisuus ja tehokkuus.

 

Miksi julkisia hankintoja tehdään?

  1. Tehokkuus ja taloudellisuus: Julkiset hankinnat kilpailutetaan, jotta saataisiin paras mahdollinen vastine veronmaksajien rahoille. Kilpailuttaminen varmistaa, että hankintayksiköt saavat laadukkaita tuotteita ja palveluita edulliseen hintaan.

  2. Läpinäkyvyys ja tasapuolisuus: Hankintalainsäädäntö edellyttää, että hankinnat tehdään avoimesti ja syrjimättömästi. Tämä tarkoittaa, että kaikki potentiaaliset tarjoajat saavat yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin

  3. Sosiaalinen ja ympäristövastuu: Julkiset hankinnat voivat edistää laajempia yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten kestävää kehitystä ja sosiaalista vastuullisuutta. Hankintayksiköt voivat asettaa vaatimuksia esimerkiksi ympäristöystävällisyydelle ja eettisille työoloille

  4. Kilpailukyvyn parantaminen: Julkiset hankinnat voivat parantaa eurooppalaisten, myös suomalaisten, yritysten kilpailukykyä. Avoin kilpailu ja tasapuoliset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin edistävät yritysten innovatiivisuutta ja tehokkuutta

Julkiset hankinnat ovat siis keskeinen osa julkisen sektorin toimintaa, ja niiden tarkoituksena olis varmistaa, että julkiset varat käytetään tehokkaasti ja vastuullisesti.

 

Mitä tapahtuu, jos lain tavoitteet eivät täytykään, vaan kuntalaisten rahoja käytetäänkin "laiskasti" ja palveluista joudutaan maksamaan ylihintaa?

Julkiset hankinnat ja niiden valvonta

Julkisten hankintojen erikoisuus on siinä, että ostaja-organisaation tulee tietää mitä ollaan hankkimassa. Eli hankinnan kuvaus hankittavasta kohteesta ja sen laadulliset minimikriteerit sekä palveluntarjoajan että hankittavan kohteen osalta. Lisäksi tulee määritellä ne elementit joiden avulla voidaan saatuja trajouksia arvioida läpinäkyvästi sekä laadullisten että hinnallisten elementtien vertailut. Sopimus ja siinä määritellyt palveluntasovaatimukset ja sanktioinnit tulee tarjoajan hyväksyä jättäessään tarjousta.

 

Kun palveluntarjoaja valitaan ja tehdään sopimus jää ostavan organisaation vastuulle seurata laadun toteutumista. 

Tämä on toinen kohta jossa hankinta voi mennä metsään, eli jos laadun valvontaa ei tehdä, voi hyväkin sopimus muuttua huonoksi. Palvelun tarjoaja voi tuottaa huonompaa palvelua, kuin mistä on sovittu tai laskuttaa ylimääräistä "myymällä" palvelua josta sopimuksessa ei ole sovittu tai on sovittu ns lisäpalveluksi. Yhtäkkiä kokonaistaloudellisesti paras tarjous onkin saattanut muuttua asiakkaalle epäedulliseksi.

 

Julkinen hankinta ja sen hallinnointi ja valvonta vaatii ammattilaisia sitä tekemään, jotta varmasti saa mitä halutaan.